tiistai 5. toukokuuta 2015

Rogaining on parasta seikkailua

Huhhuh, olipahan viikonloppu! Ei siksi, että olisin juhlinut jotenkin railakkaasti Vappua, vaan lauantaina oli kevään odotetuin tapahtuma eli Salpaus-rogaining 12 tunnin sarjassa ystäväni Tiinan kanssa. Olemme molemmat menossa ensimmäiselle maratonia pidemmälle matkalle heinäkuussa Nuts Pallakselle (55km), joten olimme ajatelleet, että tämä olisi hyvä valmistautuminen sinne. Lisäksi rogaininghan on aivan älyttömän hieno laji, joka yhdistää polkujuoksun ja suunnistuksen. Rogainingissa kerätään eri arvoisia rasteja tietyn ajan sisällä mielivaltaisessa järjestyksessä. Tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon pisteitä. Laji on siis todella seikkailuhenkinen aivan alun reitinsuunnitteluvaiheesta viime hetkien otsalamppujuoksuun asti. Ainakin tällä kerralla tarvitsimme otsalamppuja, sillä kilpailuaika oli klo 12-24 pimeyden vallitessa yhdeksän jälkeen. Olemme nykyään Tiinan eli uskollisen rogaparini kanssa täysin innostuneita rogasta. Kokemusta olikin aiemmin Pihkaniskojen syys- ja kevätrogasta (4h) sekä Loppiaisrogainingista (8h).


Hihhulit Salpaus-rogainingin lähdössä

Vappu tuli otettua rauhallisesti, sillä jo perjantaina suuntasimme kohti Vierumäkeä, joka oli inhimillisemmän ajomatkan päässä Kalkkisten kilpailualueesta. Vierumäellä katselimme Suomen jääkiekkopeliä, rentouduimme mökissä ja kävimme haukkaamassa raitista ilmaa upealla Vierumäen luontopoluilla. Maisemat siellä on niin hienot, että piirun verran harmittaa, etten ole ilmoittautunut Vierumäki Trail marathonille. Mutta kesäkuu on jo niin täynnä actionia, että eiköhän yksi "vapaa" viikonloppu tee hyvää! Sitäpaitsi, aloimme jo miettiä Tiinan kanssa syksyistä liikuntaviikonloppua Vierumäelle...! Tällä rogaining-reissulla emme meinaan ehtineet muutoin Vierumäen palveluita hyödyntämään. Menimme ajoissa nukkumaan, jotta olisimme virkeitä aamulla koko päivän kestävään rypistykseen. Aamulla söimme aamupalaa, pakkasimme kassit täyteen vaihtovaatteita sekä juomareput täyteen nestettä ja evästä. Sitten suuntasimmekin kohti Kalkkisten koulua, joka oli tapahtuman kilpailukeskus. Vähän kauhistelimme matkalla sadetta!! Tulisimme kastumaan kunnolla päivän aikana! Ennusteet meinaan eivät olleet kauhean hyvät... Koulu oli tosi ahdas, mutta löysimme oman nurkkamme, jossa pääsimme rauhassa suunnittelemaan reittiä. Teimme kaksi lenkkisuunnitelmaa ja ajatuksena oli noin puolessa välissä tulla vaihtamaan kuivia vaatteita päälle. Nopeasti tuo kahden tunnin suunnitteluaika lähestyi umpeutumista, ja klo 11.30 lähdimme ulos valmistautumaan starttipamaukseen. Sade oli muuten lakannut, vitsit, mikä ihme!!

Lähdettiin hissukseen liikkeelle, koska ajatuksena oli tosiaan olla matkassa niin kauan, kuin vain jaksamme. Metsässä oli tosi märkää, koska koko aamun oli satanut, ja muutenkin viikolla oli vettä tullut taivaalta. Äkkiähän siinä kengät kastui, ja jossain kohtaan vesi tuli myös vedenpitävistä sealskinz-sukista läpi. No, onneksi jalat ja koko keho aina lämpeni, kun metsässä pyörimisen jälkeen pääsi liikkeelle. Kylmä ei missään vaiheessa tullut siis kunnolla, ja se oli hyvä se. Vaihdoimme muutamien rastien jälkeen lennosta suunnitelmaa, koska meillä oli niin hyvä flow päällä ja suunnistuskin kulki aika kivasti. Päätimme hakea muutaman kauempana olevan rastin. Haasteita toi muuten se, että rogainingissa mittakaava on suurempi (normaalisti suunnistuksessa on 1:10000, kun nyt oli 1:35000), mikä tarkoittaa sitä, että suunnistus on suurpiirteisempää. Lisäksi kartta on maastokartta, jossa ei näy kiviä yms. tarkempia määrityksiä eikä myöskään sitä, kuinka tiheää kasvillisuus on. Tämä on yleensä merkitty suunnistuskarttaan. Totesimme, että koko Kalkkinen on joko todella tiheää ryteikköä tai sitten hakkuualuetta. Tosi usein metsän läpi meneminen oli hitaampaa kuin kiertäminen metsätieden kautta. Etenimme kivaa vauhtia kohti ensimmäisen lenkuran loppua, kun alkoi pikkuhiljaa sadella. Totta puhuakseni en edes juuri huomannut sadetta, koska metsässä oli märkää muutenkin. Pääsimme tauolle kahdeksan tunnin metsässä rämpimisen jälkeen. Oli ihanaa vaihtaa kuivat vaatteet päälle, haukata vähän isompaa evästä ja jatkaa matkaa kohti pimeyden saapumista. Yhteensä olimme tauolla noin puoli tuntia. Jälkeenpäin kuulimme, että monet muut joukkueet olivat tehneet yhden ison lenkin ilman taukoa, mutta tämä oli meidän mielestä hyvä päätös kosteassa kelissä.



Rogainingin eri vaiheet: suunnittelu ja toteutus

Lopussa kiitos seisoo! Kylläpä oli tunnelmallista illan hämärtyessä kaivaa otsalamppu esiin ja juosta pimeässä vesisateessa. Kun vastaan tulee toinen joukkue lamppujen loistaessa, voi kokea hienoa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vain muut hörhöt ovat enää silloin liikkeellä. Myös sitä tunnetta, kun ylittää ne "peruskilsat", oikein odottaa innolla pitkissä tapahtumissa. Sama tunne on maraton-juoksussa, kun ylitetään 30 kilsan merkkipaalu. Kroppa on kohtuullisen tuntemattomilla vesillä, mutta askel nousee silti. Se fiilis on yksi hienoimmista kestävyysliikunnassa! Rogainingissa tällä kertaa olimme aivan uudella tasolla, sillä olimme liikkeellä selkeästi pisimpään kuin koskaan aiemmin. Päätimme jättää yhden 70 pisteen rastin (pisteet olivat muuten 20-100) metsään, koska emme luottaneet suunnistustaitoihimme enää illan hämärtyessä. Siinä kohtaa päätös tuntui hyvältä, mutta myöhemmin voin todeta, että olisimme varmasti löytäneet sen rastin hyvissä ajoin. Me saavuimme maaliin jo 55 minuuttia ennen puolta yötä, joten aikaa jäi hyvin. Salpaus-rogainingissa rastien välimatkat olivat pitkät, joten enää tunnissa emme olisi hyvin ehtinyt kerätä lisäpisteitä, joten lopetimme leikin siihen. Kyllähän 11 tunnissakin oli ihan tarpeeksi tarpomista! Garminitkin sammuivat kesken kaiken, mutta arvioimme mukaan mittareihin olisi kertynyt noin 55-57 kilsaa, ihan älytöntä siis!!

Rogaining on ihan parasta seikkailua! Siinä määränpäänä ei ole minkään tietyn matkan taittaminen tietyssä ajassa, vaan rastien löytyminen ja sitä kautta onnistumisen tunne. Lisäksi isona osana on suunnitteluvaihe, sillä optimaalisen reittisuunnitelman teko on tärkeässä roolissa. Suunnittelu on oikeasti kivaa! Vaikka tapahtumat ovat pitkiä, aika menee kuin siivillä eikä edes huomaa olevansa liikkeellä niin kauan, puhumattakaan kilometrien taittumisesta. Ylipäätään suunnistus on mullistanut käsitystäni liikunnasta. Sen kautta on tullut polkujuoksu ja myöhemmin tämä uusin villitys rogaining. Elämyksellisyys on minulle nykyään liikunnassa suorituskeskeisyyttä tärkempää, ja sitä saa uusista haasteista, luonnosta sekä mukavasta treeniseurasta. Rogaining on joukkuelaji (normaalisti 2-5 hengen tiimeissä) ja mitä pidempikestoinen tapahtuma on, sitä enemmän samanhenkisellä seuralla on väliä. Olen kyllä onnekas, kun voin Tiinan kanssa harrastaa yhdessä tätä hienoa lajia. Tämä tuskin jää meidän viimeiseksi rogainingiksi! Kaikesta voi siis päätellä, että Salpaus-rogaining oli todella onnistunut tapahtuma ja olemme tyytyväisiä omaan suoritukseen. Oli jo voitto olla niinkin kauan liikkeellä, ja sijoitus 27/46 on aika pitkälti omaa tasoamme. Tosin sijoituksella on ihan toissijainen arvo. Tärkeintä on se tunne ja ilo, jonka tämä päivä sai meissä aikaan.


Iloista rogaining-väkeä lähdössä reissuun. Kuva: Salpaus-rogaining

Sitten ilmoitusluontoinen asia. Blogilista lopettaa toimintansa 1.6, joten jos seuraat sitä kautta blogiani, tulee sinun keksiä uusi tie. Bloglovin tai Feedly ovat käteviä keinoja blogien seuraamiseen, joista molemmista löytyy myös mobiilisovellus. Olen myös miettinyt blogini Facebook-sivun perustamista, mutta tykkäättekö te seurata blogeja sitä kautta? Instagramista saa jo käsitystä minun arjestani enemmän, joten toisiko Facebook-päivitykset (postaisin kyllä muutakin kuin blogipostauksien linkityksiä sinne) mielestänne lisäarvoa blogini seuraamiseen? Sana on vapaa!

No, joko rogaining kiinnostaa? Vai onko se ihan hörhöjen hommaa? Kuinka tärkeänä pidät elämyksellisyyttä liikunnassa tai elämässä ylipäätään? Oletko yllytyshullu? :)

26 kommenttia:

  1. Vitsit mitä touhua!! :) Kuulostaa huipulta!!:)

    VastaaPoista
  2. Ai vitsi, olispa kiva kokeilla kans tota rogainingia! Tää oli hyvä selostus lajiin, oon aiemmin törmännyt kyllä monesti sanaan ja suunnilleen tiennyt jopa mitä se tarkoittaa, mutta suunnittelut ja pisteet ja muut oli uutta. :) Facebook sivua suosittelen ehdottomasti! Itse tulee seurattua lähes vain sitä kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, rogaining on kokeilemisen arvoista touhua! Tietyllä tavalla jännempää kuin suunnistus, jossa on pakko mennä rata tietyssä järjestyksessä. :) Kiva että tästä oli muutenkin hyötyä lajin kannalta - lisää infoa on täällä blogissani rogaining-tagin alla. :)

      Harkitsen nyt vakaasti facebook-sivua blogilleni. :)

      Poista
  3. Varmasti mahtava reissu! Kiitos raportista, kuulosti niin kivalta. :) Mitä söitte päivän aikana, jotta energiaa riitti koko päiväksi? Syksyllä mäkin lähden pitkälle rogalle, se on varma. Sun kertomukset on vahvistanu sen ajatuksen.

    Itse oon seurannu Blogilistan kautta, mut siirryin nyt Blogloviniin. En seuraa facebookin kautta yhtään blogia, ni mulla ei sille oo tarvetta. Mut ehkä tästä tykkäisin, koska on niin kiva. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä mahtavaa! :) Kiva että tykkäsit rapsastakin! mukana oli geelejä, energiapatukoita, energiakarkkeja (chompseja) ja pähkinää ja kuivattua hedelmää. Huoltotauolla söimme leipää ja minä söin lisäksi järjestäjän tarjoamaa kasvissosekeittoa. Pitkässä rogassa oli tunnelmaa! Meilläkin on mielessä syksylle uusi roga ;) Tapahtumia vaan on vähänlaisesti...

      Hyvä, että laitoit bloglovinin tilaukseen ;) Ihanasti sanottu, kiitos! Harkitsen Facebook-sivun pystyttämistä.

      Poista
  4. Kuulostaa ihan mielettömältä kokemukselta!! :) Hurjia mimmejä olette! Ja Vierumäki <3 Vitsi olen moneen kertaan tän kevään aikana muistellut meidän ihanaa sporttiviikonloppua siellä tammikuussa!! Se pitää kyllä ottaa uusiksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä taas ihan hurjan mahtava kokemus <3! Kiitos Karkki :)

      Voi, lämmöllä muistelen kyllä meidän Vierumäki-reissua, ja oon samaa mieltä, että olis huippua ottaa se uusiksi :)!

      Poista
  5. 55-57 kilsaa!? No olihan tuota aikaakin toki, mutta silti:D Ihan kiitettävästi ootte reissannu metsässä! Mikä oli väsymysaste maalissa ja tällä hetkellä, väsyttääkö? :D Mutta kuulostaa mukavalta reissulta ja hyviä vinkkejä löytyy näistä teksteistä itelle poimittavaksi:)
    -H

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, olihan siinä aikaa mutta tuntuuhan se tosi paljotakin näin jälkeenpäin ajateltuna :D Väsymysaste oli toki illalla iso, mutta ei missään vaiheessa niin paha, että olisi häirinnyt meidän suoritusta isosti. Toki jotkut pyörimiset rastien läheisyydessä voi johtua siitä, ettei oltu ihan skarppeja :D

      Reissun jälkeen on ollut yleisväsymystä, mutta ei mitään isoja jalkajumeja. Palautuminen on hyvällä mallilla. :) Kiva, että tykkäät lukea näitä juttuja! :)

      Poista
  6. Oooh Mun Hihhuli-Hanna ♥. Ollaan kyllä supertiimi! I ♥ Rogaining.
    Ei siinä edes tajua, että aika ja kilsat pyörii hurjia lukemia!

    Terkuin Hihhuli-Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 <3 Hihhulit on kyllä supertiimi. En vahtais ;)

      Poista
  7. Odottelinkin jo tätä päivitystä. Olen kuullut jonkun vähemmän nappiin menneen kisarapsan tuosta päivästä. Teidänhän reissu kuulosti ihan siltä kuin parhaimmillaan pitääkin. Hyvä joukkue/pari on kultaa kalliimpi :) Sellaisen kanssa tietää selviävänsä pahimmatkin suvantovaiheet. Toisen valitus väsyneenä, riidat sijainnista sitten kun olla hukassa jne.

    Olen melko todennäköisesti ainakin ollut yllytyshullu, kun lähdin 1. rogaan heti 24h sarjaan, tietämättä lajista mitään muuta kuin sen mitä kaveri oli puhelimessa Retki-lehdestä referoinut. Silloinkin sade alkoi pari tuntia lähdön jälkeen ja loppui sitten kun tapahtumakin loppui. Selvisittekö ilman rakkoja?
    Fb tuntuu luonnollisemmalta. -suvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kiva kun odottelit jo postausta :)! Oli kyllä ihan älyttömän upeaa, ja parasta on se, että ollaan tunnettu Tiinan kanssa jo niin pitkään, että voidaan hyvin lähteä tällaisiin tapahtumiin yhdessä. Ja osataan sanoa suoraan tuntemuksista. :) Luepa parini Tiinan vastaus tuosta alempaa myös :)

      Olet sä kyllä yllytyshullu :D! Respect!!! 24h, kyllä mekin joskus!! Nukutaanko siinä välissä jo? :)

      Mulle ei tullut rakkoja, ja Tiinallekaan ei tainnut pahempia rakkoja tulla! Mulla oli toisella pätkällä ihan upouudet nastarit jalassa, kun vanhat suunnistuskegät hajosivat juuri kuluneella viikolla ;)

      Fb-sivu on nyt harkinnassa, kiitos kommentista! :)

      Poista
  8. Pakko kommentoida Suville, että pari/joukkue on musta ihan avainasemassa, että noin pitkä rogaining sujuu niin, että hommasta jää hyvä fiilis! Ne kiukut, valitukset ja erimielisyydet on aivan väistämättömiä jos liikutaan noin pitkiä aikoja yhdessä. Ei niitä voi välttää, koska ollaan ihmisiä ja näihin liittyy aina energiavajetta, väsymystä, erilaisia epämielyttäviä tuntemuksia kehossa jne. Se, että mieltää nämä osaksi lajia, antaa toiselle ja itselle luvan ikäviin tunteisiin on vaan osa koko hommaa. Yhdessä kaadutaan ja sitt taas noustaan. Jos sitä henkilökemiaa ei saa kohdalleen, niin koko homma voi olla aika karmeeta.

    Mulle ei tullut rakkoja, enkä usko, että Hannallekaan! Mä olen meistä rakkoalttiimpi! Sen sijaan kepoikoista saatiin piiskaa useasti, paristi jopa päin näköä :D!

    -Hihhuli-Tiina-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu, Tiina :) Onneksi meillä on jo sen verran pidempi historia, että voidaan sanoa ihan suoraan, miltä tuntuu. Ja osataan vähän lukea kans toista. :) Mä oon oikeastaan yllättynyt - eihän meillä tainnut yhtään kunnon kinaakaan olla :D

      Poista
    2. Me vedettiin muutaman tunnin tirsat teltassa ja sitä ennen oli tarjolla vaunusaunomista, mikä oli aivan ihanaa luxusta kylmässä ja märässä Suomen kesässä...Siis kesken rogan :D Nukkumisen jälkeen liikkeelle lähtö on kyllä tuskallista, kun paikat ehtii jäykistyä ja kroppa on heittänyt lepovaiheen päälle.

      Teillä meni niin hyvin ja olitte vauhdin hurmassa ettei ehtinyt kinaa tulla? En ymmärrä miten voitte selvitä ilman rakkoja märässä kelissä?! -suvi

      Poista
    3. Okei, kuulostaa tosi hurjalta ja jännältä mutta mageelta toi teidän pitkä rogaining!!! :D Pakko ehkä päästä kokemaan tämä joskus ;) Suomen kesä on kyllä arvaamaton, heh!

      Ehkä?! Parasta kun ei tarvitse kinata turhasta :)! Hei, mulla ei yleensä rakkoja tule. Ehkä hyvät varusteet ja istuvat vaatteet?! Ihme sinällään kyllä :)!

      Poista
  9. Kuulostaa täydellisen ihanasti hörhöltä! ❤ Tuollainen kokemus ystävän kanssa jaettuna on taatusti täysin ainutlaatuinen ja ikimuistoinen :) Olen ennenkin sanonut, mutta mä haluaisin osallistua vastaavaan, mutta semmoseen missä jokaisella rastipaikalla olisi aina joku pulma tai tehtävä, josta saa ohjeet seuraavalle rastille, vähän niinkö amazing race! :D mutta ei sellasia oo! Pitäiskö alkaa itse puuhailemaan sellaista seikkailutapahtumaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenoman, täyellisen hörhöä. <3 Koen kans, ettei tääkään laji olis sama, jos ei olis niin hyvää fiilistä siitä omasta joukkuekaverista. :)

      Toi sun ajatus seikkailutapahtumasta kuulostaa tosi huipulta!! Koska aletaan ideoimaan? ;)

      Poista
  10. Vielä vähän suunnittelu vaiheessa panostatte siihen että pisteitä kertyy tasaisesti 1-2 km välein niin hyvä tulee. 2x100 kg susipari joutui kävelemään (kun ei juosta kyennyt) gpssästä riippuen 46-49 km ja pisteitä kertyi n. 100 enemmän (eli 1-3 rastia enemmän). Hauskaahan tuo pistesuunnistus on... 3h kohdalla teki mieli kävellä maaliin, 6h kohdalla totesi että eihän tässä oo kuin 6h jäljellä ja 10h kohdalla loppui voimat ja piti raahautua viimeisillä voimilla rasvoja polttaen 3 rastia matkalla poimien maaliin. :) Kenkä valintaa pitää kyllä miettiä, suunnistuskengät ovat aika raa-at jaloille, vaelluskengät joita käytettiin olivat hyvät mutta eivät mahdollista juoksemista, mutta niillä säilyy varpaissa kynnet. Joku välimallin kompromissi pitää löytää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tiedetään, että tehään aika paljon töitä yhden rastin eteen. :) Me ei olla kauan suunnistettu eli usein kierretään monesti mieluummin vähän tietä pitkin kuin mennään suoraan metsän läpi. Ja jätettiin 2 rastiä metsään Kalkkisissa, jotka olivat melkein omalla reitillä. Ei vaan hirveästi luotettu niissä kohdissa omiin taitoihin, mutta ajan puolesta olisi ollut haettavissa. Yksi syy "turhiin" kilsoihin" oli myös tietty meidän halu pitää tauko koululla, joten tokihan yhellä isolla kierroksella olisi saanut vielä enemmän rasteja optimaalisesti. :) Mutta tää on opettelua ja onneksi ei oo pääasia nää pisteet ;) Kiva kuulla, että teillä meni noin hyvin! Olis kiva tietää, millainen reittisuunnitelma teillä oli? :)

      Maastojuoksukengät on aika pro! Niitäkin on enemmän vaimentavia malleja, jotka sopivat hyvin rogaan. Ystävälläni oli Salomonin Fellracerit ja mulla La Sportivan Bushidot, jotka molemmat sopii tuollaiseen metsä/tiejuttuun hyvin! Mulla oli Sarvan Dvil -nasturit toisella lenkillä vaatteiden vaihdon jälkeen :)

      Poista
  11. Tosi kiva raportti, näitä on aina ilo lukea. Olet Hanna todella hyvää mainosta rogainingille!

    Pari kommenttia ylempänä kaivattiin pulmia ym. rasteille, sellaisia on ainakin multisport-seikkailu-urheilukisoissa. Oisko sellainen teidänkin kohteena joskus? :)

    Blogilistan lopettaminen tuli ihan puuntakaa, en ymmrrä miten noin suosittu palvelu on järkevää ajaa kokonaan alas. Seuraan melkein pelkästään blogeja sen kautta. Aika näyttää miten toimin jatkossa mutta ihan varmaa on että sun blogin kaltaisille erinomaisille sivuille löytää ihan vaikka vain kirjoittamalla osoitteen yläpalkkiin. Niin tein tälläkin kerralla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, pitäisi saada kyllä jotain sponssia, kun niin kovin puhun rogainingin puolesta!! :)

      Heeeei, mehän oltiin ystävän kanssa viime vuonna Nurmijärvellä Snowflakes-seikkailussa (http://sporttaillaan.blogspot.fi/2014/08/elamani-ensimmainen-seikkailu.html), mutta ystävä ei enää lähde mukaan, koska ei pitänyt pyöräosuudesta... mä sen sijaan taidan olla menossa heinäkuussa, ja siitä vasta extremeä tuleekin :D Kerron myöhemmin lisää!!

      Kiitos, tosi kivasti sanottu, Mika! :) Tosi harmi, että blogilista lopettaa. Toivottavasti löydät jatkossakin siis tänne jotenkin ;)

      Poista
  12. Ihana lukea tällaisia raportteja kun itsekin on lajista kiinnostunut. En tosin ole vielä noin pitkälle matkalle valmis. :) Haluaisin kysellä kengistä että käytätkö kuntorasteilla ja lyhyemmillä matkoilla suunnistusnastareita ja pidemmillä polkujouksukenkiä? Itselläni on käytössä suunnistusnastarit mutta epäilen että ne on liian kevyet pidemmille matkoille. Harkitsen parhaillaan erilaisten kenkien ostoa eri tarkoituksiin joten olisi kiva kuulla kokemuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, mahtavaa jos tykkäät lukea tätä mun selostusta :) Täällä on muistakin tapahtumista tekstiä tagilla rogaining. :)

      Hmmm, käytän kuntorasteilla nastareita, ja välillä myös polkujuoksussa, jos on ollut sadetta. Pidemmillä matkoilla ja polkujuoksussa käytän erilaisia maastojuoksukenkiä, kuten myös tässä rogainingissa ekalla pätkällä. Toisella pätkällä oli nastarit, samoin myös talvella loppiaisrogainingissa 8 tunnin sarjassa. Mä ostin just uudet nastarit, ja ne on Sarvan Dvilit, jotka on hieman tuetummat nastarit kuin monet muut. :)

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)