tiistai 23. syyskuuta 2014

Ja niin loppui yksi treenijakso hienoihin tunnelmiin!

11 yötä Vaarojen maratoniin. Mihin ihmeeseen se kolme kuukautta katosi, joka minulla vielä hetki sitten oli aikaa valmistautua? Pitäisikö mun nyt olla valmis? Kuinka valmis pitää ylipäätään olla, että Vaarojen maratonista voi selvitä kunnialla? Mitä jos tulen kipeäksi juuri ennen h-hetkeä?

Varsinkin tuota viimeistä kysymystä olen pyöritellyt päässäni, kun parina päivänä on nyt ollut vetämätön, jopa vähän kipeä, olo. Onneksi vaikuttaa siltä, että syysflunssa sittenkin jättää mut rauhaan, koska tänään olo on ollut jo melko normaali. Huh. Mä en todellakaan halua nyt mitään lenssua tähän, koska onhan, ihan totta, tätä Kolin reissua odotettu jo aika kauan! Tammikuusta asti vähintäänkin. Olisi kohtuutonta, ettei pääsisi starttaamaan. Varsinkin, kun treenit ovat mielestäni sujuneet hyvin, ja taidan olla maastomaratonin vaatimassa kunnossa - ainakin kovasti uskon niin. Lopullisestihan sen näkee vasta sitten ensi viikon lauantaina.


Lauantaina oli mun ja ystäväni Vaarojen maraton -projektin viimeinen pitkä lenkki. Oltiin päätetty, että lenkki ei saisi ylittää kolmea tuntia, mutta olisi kiva kuitenkin saada puolimaraton kasaan. Lähdettiin juoksemaan Kuusijärven parkkipaikalta aamuyhdeksän jälkeen. Ystävä oli suunnitellut reitin rogainingista saatuun karttaan, ja lisäksi aluksi käytiin juoksemassa Sipoonkorven luontopolku kertaalleen ympäri. Se osa reitistä oli tuttua, ja muuten tunnistettiin joitain kohtia matkalla, mutta kokonaisuutena tämä lenkki ei ollut tuttua. Osa reitistä oli latupohjaa ja suurin osa reitistä oli polkua. Sipoonkorvessa on hyvin vaihtelevaa maastoa, ja polutkin sen mukaan. Välillä on tosi helppokulkuista polkua ja välillä taas mennään oikein pieniä ja mukulaisia polkuja. Mutta se tuossa polkujuoksussa onkin kivointa. Koskaan ei tiedä, mitä tulee vastaan.

Ensimmäisen kerran vilkaisin kelloa 1,5 tunnin juoksun jälkeen - eli kylläpä tuo taas vei mukanaan. Aika meni kuin siivillä! Mulla oli litra mietoa urheilujuomaa juomarepussa, pieni vesipullo sekä rusinoita. Lisäksi otin yhden geelin vähän reilu puolessa välissä matkaa. Jaksoin noilla eväillä hyvin, mutta kyllä Kolilla täytyy vähän useammin ottaa jotain energiaa suuhun. En todellakaan halua, että siellä loppuu energiat kesken! Hyvä, kun on tilava reppu, johon mahtuu eväät ja juomat hyvin. Kaikenkaikkiaan juostiin vajaa 22 kilsaa, ja aikaa meni alle kolme tuntia. Ihan kivaa leppoista vauhtia siis, ja suurimmat mäet me käveltiin, jottei syke nouse tappiin. Näin aion toimia myös Kolilla - ainakin sinne Ryläykselle asti. Se, mitä sen jälkeen tapahtuu, on ihan kiinni jaloista ja päivän kunnosta. Todennäköisesti tulen viimeisen nousun nelinkontin ylös! Mutta haittaakse? ;)



Oon tosi tyytyväinen näihin meidän pitkiin maastolenkkeihin. Ne on luonut uskoa tekemiseen. Ennen kaikkea mä oon nauttinut ihan suunnattomasti näistä maastopitkiksistä. Ne on kivoja! Aion ehdottomasti jatkossakin juosta osan pitkistä lenkeistä maastossa. Toki ne on aikaavieviä, mutta sen arvoisia. Kuusijärveltä on ihana lähteä lenkille, kun siellä on sauna- ja uintimahdollisuus lenkin päätteeksi, joka taas hyödynnettiin. Ihan superia syyskuussa ottaa lenkkivaatteet pois ja hypätä järveen, ja siitä saunaan. Parasta, sanon minä! Vähän haikeallakin mielellä taas aloitan keventelyn, koska onhan tämä treenijakso ollut uskomattoman huippu. Toisaalta kroppa kyllä kertoi jo levon tarpeesta, ja siksi myös olo on varmasti ollut vetämätön. Mulla oli omalla mittapuulla aikamoinen kolmen viikon treenijakso!

Sunnuntaina vuorossa oli parasta mahdollista palauttelua pitkiksen jälkeen, kun suunnattiin pienellä "omalla" blogiporukalla Nuuksioon. Satu oli täällä käymässä, joten sovittiin edellisestä miitistä tuttujen bloggaajatyttöjen (mun ja Satun lisäksi mukana siis Karkki ja Tiina) kanssa ulkoilupäivä yhdessä. Kuljettiin pitkin Nuuksion polkuja ja syötiin eväitä ulkona. Oli kyllä ehdottomasti tämän vuoden viimeinen kesäinen päivä (ainakin nyt tuntuu siltä!).  Oli ihanaa ulkoilla ja jutella noiden mukavien naisten kanssa. Nuuksiosta suunnattiin vielä Matinkylän rannalle, jossa käytiin ihanassa kahvilassa herkuttelemassa vähän lisää. Mietittiin myös, että olis kiva pitää joku yhteinen blogimiitti myös meidän muille lukijoille. Saa nähdä, saadaanko niin isoa miittiä koskaan aikaiseksi... Tuo sunnuntai oli aivan ihana päivä, mutta illalla mulle nousi se huono olo... onneksi se ei tainnut olla mitään vakavaa.




Noista miiteistä tuli mieleen, että mun mielestä olisi huippukivaa pitää teille lukijoille yhteispolkulenkki. Kuinka moni olisi mukana, jos tehtäis joskus kevyt tunnin lenkki jossain kivoissa maisemissa? Tämä on tällainen ennakkotiedostelu... antakaas kuulua kommenttiboksissa, ketkä olisi mukana, jos pääkaupunkiseudulla kokeiltaisiin trailrunningia!

Mä olen ihan innoissani polkujuoksusta. Paikat tuntuu kestävän paremmin, kuin pelkässä katujuoksussa, jalat palautuvat pitkistä lenkeistä nopeasti, pystyy tekemään pidempiä lenkkejä kuin kaduilla, jalat saavat uutta ärsykettä epätasaisessa maastossa... ja niin edelleen. Polkujuoksu on vaan mahtavaa! Mutta arvatkaas, mitä tein tänään? Kuva vinkkinä...


Ihanaa sporttiviikkoa kaikille! Pysykää liikkeessä, niin ei tule kylmä!

26 kommenttia:

  1. Voi vitsi, sä olet kyllä varmasti valmis! Nyt vaan sitä keventelyä sitten ja selkeesti kroppakin sitä kaipaa. Pidän peukkuja ettei tule mitään flunssia enää. Iloisen oloinen porukka teitä kasassa, hauska olis tavata. Kyllä mä voin polkujuoksuakin kokeilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) sen verran vetämätön olo on ollut että tää viikko on mennyt ihan levätessä. Mutta toivoa on vielä! Hei joo, tuu polkujuoksemaan! ;)

      Poista
  2. Mä pidän täällä peukkuja, että valmistautuminen menee hyvin! :) Kauheaa vauhtia se aika menee.

    VastaaPoista
  3. Mä tuun polkujuoksemaan, jos sellaisen jutun järkkäät! :) Ja niinkuin sunnuntaina puhuttiin niin kyllä sä olet valmis Vaaroille! Oot treenannut hyvin ja tiedät aiemmista kokemuksista mikä just sulla toimii nesteyteyksen ja tankkauksen jne kanssa. Go Hanna! <3 Nyt tosiaan toivotaan ainoastaan, ettet tuu kipeeksi!! :( Kaikki mahdolliset lisävitskut siis kehiin! Kiitos vielä sunnuntaista, oli tosi kiva ja rentouttava päivä teidän ihanien seurassa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! Vaarojen jälkeen lokakuussa voisin järkätä yhteislenkin ;) Kiitos tsempeistä, totta turiset! Nyt pitää vaan luottaa itteensä. Jeps, vitskuja naamaan.. Ihmeellinen olo jatkuu mut eiköhän se tästä! Kiitos itselles <3

      Poista
  4. Ryläys menee läpi rytinällä ja loppumäki loputtomalla loppukirillä! Kovassa kunnossa olet, ei stressiä.

    Aina kun omat maratonit lähestyy ollaan keskellä syksyn flunssakautta ja mietin samoja juttuja kuin sinä mutta ihan hyödytöntähän niitä on miettiä. Kun pitää itsestään huolta niin on todennäköisemmin terveenä viivalla kuin kipeänä. Jotkut tuntuvat ihan oikeasti kehittävän stressaamalla ja hermoilemalla itselleen jonkun taudin aina h-hetkellä mutta ei aleta sellaiseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah kiitos Mika luotosta ;)

      Totta, syksyllä pöpöt jyllää. Pitäs olla ajattelematta asiaa mut kyl tää oma olo vetää voimia pois.. Mut pitäs olla stressaamatta ja antaa kehon mennä omalla painollaan!

      Poista
  5. Olet varmasti tehnyt kaiken minkä olet voinut ja nyt vaan levon kautta rauhassa kohti vaaroja laskeutuen (vai nousten?). Ota c-vitskua, inkivääriä ja aineenvaihduntaa hellästi aktivoiva yin-jooga tms, niin kyllä se siitä <3 hmm, otetaanko hitaimmatkin mukaan polkujuoksulle ja voiko se reitti sisältää vaan tasaista :P tai sit mä meen välillä poimiin puolukoita, kun te muut menette ;) mä olen kyllä suunnitellut ottavani lokakuusta alkaen yhden lenkin viikossa mun treeni"ohjelmaan". Eka vaan pari kilsaa ja siitä kohti sitä utopistista, mutta silti kai jotenkin realistista puokkia ;) Ja kiitos vielä sunnuntaista, oli niin hyvä mieli vielä illallakin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt alkaa pikkuhiljaa taas elämä voittaa, ja maraton tuntua mahdolliselta! :) Eilen otin yin-joogan! Oli ihanan avaavaa!

      Todellakin hitaimman mukaan mennään mun lenkilläni, joten ehdottomasti mukaan! :) Jeejee! Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta! Mä lähen muutenkin mielelläni sun kanssa lenkille joku kerta! :)

      Oli kyllä ihana päivä sunnuntaina, voitais nähä pian uudestaankin myös treenien ulkopuolella! ;) ?

      Poista
    2. Joo, kannatan, ehdottomasti <3

      Poista
  6. Kävely kannattaa tosiaan, muuten voi noutaja tulla. Ja vaikka viimeinen mäki tulisi nelinkontin, ei se tosiaan haittaa mitään. Onpahan antanu kaikkensa!:)
    Yhteislenkki olisi tosiaan loistoratkaisu tähän omaan saamattomuuten pelkän juoksun suhteen. Pitänee houkutella jotain kaveria, kun sinne asti on vähän matkaa:)

    Ja siis kävit sä yösuunnistuksessa?? Ite harkitsin huomiselle, olisi kerrankin tarjolla!Mutta lamppu uupuu...ja kelikin on vähän mitä on. Eilinen rata meni 15 sentin lumihangessa, 1 asteen lämpötilassa, räntäsateessa :D Ja kaiken lisäks sähkökatko oli katkassu lämpimän veden tulon ku kotiin pääsin... No onneks saunan sai päälle jo siinä vaiheessa ja hymy oli huulilla kun tuli lähdettyä kaikesta huolimatta rasteille:)
    -Heikki-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin! Alku pitää mennä nöyrästi, koska 43km on pitkä matka! :) Joo, yhteislenkit on hyviä, kun tulee aina lähettyä sit! Ja yhessä juoksu on mukavaa, kun voi höpötellä samalla! :)

      KYLLÄ! :D Yösuunnistus oli huisia! Olitko sä? Mulla on halpa, mutta ihan ok lamppu, jolla pärjäsi mun vauhdeilla. Ehkä ens viikolla kans, saa nähdä! ;) Ja voi vitsit, siellä on ollut hurjat kelit! Sauna nostattaa viimeistään kyllä fiiliksen tuollaisen jälkeen ;)

      Poista
    2. En ollut, kävin sitä ennen kuntorastit ja vettä satoi ihan mukavasti, niin ei ollut intoa jatkaa illalla uusiks :D Kaupungista lumet suli äkkiä, ja vaikka rastit olit torstaina 15 km päässä, siellä olikin yllätykseksi vielä ihan lumista maastoa... Noh, se olikin itäänpäin, siellä on aina kylmempi ja lumisempaa :P Jäi siis yörastit väliin tältäkin vuodelta, mutta vielä sitä joku kerta onnistuu:)

      Ja hei, lycka till Kolille! Sielläkin oli ihan kivasti lunta ja puita taipunu reitille vaan eiköhän ne pois raivata vaikka paikoin muutenkin saa varoa juurakossa ja kivikossa askelta niin samallahan ne muutamat puuesteetkin siellä menee:) Ja jos innostun, tuun ite katsoo ja kannustaa reitin varrelle!

      Luin tuon ylemmän postauksen ja kuulostaa tutuilta ajatuksilta, liikuntaa myös viikonloppuisin eikä riekkumista. Itellä on nyt sit jo vähän morkkis, että meni parissakin juhlissa viikonloppu ja vähemmillä yöunilla ja ilman liikuntaa...:) Mutta kai sitä välillä voi antaa lihaksille lepoa, jos muuten keho ei nyt hirveästi levännytkään :D

      Poista
    3. mitä me sit tehään, kun kohta suunnistuskausi loppuu? Nooouuu! :(

      Kiitos koli-tsempeistä! :) Tuu ihmeessä katsomaan tätä hullujen touhua!!

      Heei, ei mitään morkkista. Jos saat hyvää mieltä juhlimisestakin, niin miksei silloin tällöin! Elämä on niin lyhyt, että pitää nauttia kaikesta :) Kyllä sitä liikuntaa ehtii harrastaa taas kans ;)

      Poista
    4. Niin, kai sitä silloin tällöin voi ja ehkä pitääkin, kun on hyvä syy:) Nyt voi taas urheilla viikonloput pikkujouluihin asti :D

      On kyllä paha ku suunnistuskausi loppuu, varmaan alkaa aika äkkiä kaivata kuntorasteja! Ja vastahan se päivä oli ku oli ekat rastit! Vaikka lauantaisin täällä vielä ois lokakuun ajan mahdollisuus käydä... Ehkä joku kerta tulee vielä käytyä vaikka maastot onkin jo tässä kaupungin vieressä pitkälti.

      Pitää tuo Koli laittaa harkintaan, ei se kaukana olis ja samalla vois käydä reippailemassa polkuja ja kannustaa:)

      Poista
    5. Joo meilläkin on lokakuun loppuun asti rasteja! Mut ei enää monesti kerkiä! Tänään oon vielä menossa :)

      Jos tuut Kolille ja tunnistat mut, niin huikkaa että oot se lukija mun blogista! ;)

      Poista
  7. Ensi viikolla se jo koittaa!! Voi mahotin!:) Toivottavasti pysyt terveenä. Mulle iski itseasiassa myös sunnuntaina kova kurkkukipu ja sitten flunssa. Onneksi ei kuitenkaan reissua haitannut, ja olo säilyi tukkoisuudesta huolimatta hyvänä.

    Tsemiii edelleen, niin ja vielä kerran kiitos vieraanvaraisuudesta!!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niiiimpä, pian pian huiiii! :D Nyt alkaa olla olo palautunut normaaliin! Kovaa taistelua keho käy selvästi flunssaa vastaan! Kiva, että sun reissua ei kans pilannut flunssat! :)

      Oli ihana kun kävit, tuuhan uudestaankin <3

      Poista
  8. Paljon tsemppiä maastomaratonille! Varmasti tulee upea ja ikimuistoinen reissu. Toivottavasti keli olisi kauniin kuulas, sillä maisemat on takuulla upeita.

    Täällä on räntää rätkinyt jo paljon, mutta loppupäivän tulikin sitten vain vettä. Syksy on tosiaan täällä, ja kohta talvikin, eli nyt kannattaa maksimoida vielä syksylajit! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso kiitos! :) Jeps, ikimuistoinen varmasti! Odotan kyllä Kolin maisemia! :)

      Hyi, räntää ei vielä kaivata, sillä syksy on täydessä käynnissä vasta!! Nautitaan siitä :) Todellakin, suunnistus loppuu kohta.. noooouuu!!

      Poista
  9. todellakin mukana polkujuoksussa jos vaan jaksat järkätä,ja blogi miittikin olis kiva!tsempit vaaroille hyvin sä vedät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, jos tulisit polkulenkille! Eiköhän lenkki tule pidettyä Vaarojen jälkeen, kun sen verta kiinnostusta on! Kiva juttu :)

      Poista
  10. Olis kiva tulla mukaan yhteispolkulenkille!

    VastaaPoista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)