sunnuntai 17. elokuuta 2014

Aktiivilomalla Itävallassa - yli tonni nousua

Loma lähestyy kovaa vauhtia loppuaan, mutta on kyllä ollut aivan todella onnistunut lomajakso! Ei harmita palata arkeen, kun akut on ladattu täyteen energiaa. Mä odotan jo arkea ja normaalia liikunta- sekä ruokailurytmiä. Mun kuntosalikorttikin palautuu kesätauolta, jee! Lomalla ehti tehdä kyllä vaikka mitä, ja kaikki oli todella rentouttavaa tekemistä. Kuten vähän viime postauksessa vilautinkin kuvista, olimme ensimmäisen lomaviikkomme Itävallan Alpeilla. Alunperin lomasuunnitelmat vaihtelivat Pohjoisen vaellusreissusta ja Norjan Lofooteista aina Madeiralle Levadavaellukselle. Lopulta päädyimme tekemään omatoimimatkan Itävaltaan, jossa olimme viisi yötä pienessä kylässä Zell am Seessä sekä yhden yön Salzburgissa. Reissun pääasiallinen tarkoitus oli rentoutua ja nauttia luonnosta sekä liikkua sen mitä tekee mieli. Pääasiana tarkoitus oli siis nauttia Alppien tarjoamasta vaellusverkostosta.

Vaeltaminen Alpeilla oli hurjaa ja ihanaa. Teimme päiväretkiä meidän hotellilta, ja olipa vapauttavaa kävellä ilman painavaa rinkkaa, johon sai tottua pari vuotta sitten Karhunkierroksella. Reppuihin mahtui hyvin evästä ja nesteitä sekä vaatteita Itävallan ailahtelevan sään varalle. Kelit tosiaan olivat todellakin paljon heikommat kuin silloin heinä-elokuun vaihteessa täällä Suomessa. Usein aamut olivat pilvisiä tai sateisia, mutta iltaa kohden päivät kirkastuivat. Maisemat Zell am Seen ympäristössä ovat postikorttimaisen kauniit, varsinkin kirkkaalla säällä. Kylä on kirkasvetisen järven rannalla ja siellä on hienoja alppitaloja, eli kaikki ovat lähes samannäköisiä. Niissä on vaaleat seinät, ruskeat parvekkeet ja kaiteet ja paljon kukkia. Koko kylä on upea ja vehreä. Tosin, jos siellä pelkästään viettäisi viisi päivää, voisi aika tulla pitkäksi. Mutta Alpeilla taas aika meni kuin siivillä, kun sai rauhoittaa mielen niihin vaikuttaviin vuoristomaisemiin. Vai mitä sanotte?








Suurien korkeuserojen vuoksi otimme aika usein hissin joko ylöspäin tai alaspäin, sillä muuten vaelluksista olisi voinut tulla vähän liian tiukkoja meidän makuumme, sillä tarkoituksena olikin vaellella lähes jokaisena päivänä. Esimerkiksi ensimmäisenä päivänä otimme hissin ylös, ja vaelsimme turisti-infon sekä hotellin respaemännän suosittelemaa reittiä alas kolmen lammen kautta Zell am Seehen takaisin. Aluksi kävelimme puolisen tuntia hissille. Kaiken kaikkiaan alaspäin vaellusta tuli yli 13 kilometriä, jonka taittamiseen meni useampi tunti – taukoineen lähes koko päivä – sillä jäimme viimeisen lammen rannalle aurinkoon uimaan ja nauttimaan maisemista, lämmöstä ja rauhallisuudesta. Muita turisteja ei juuri siinä paikassa näkynyt kovinkaan montaa, mikä on suorastaan ihme, sillä paikka oli mielestäni aivan paratiisi. Lammessa oli kirkas, mutta kohtuullisen lämmin vesi. Uiminen oli virkistävää aurinkoisena päivänä. Näkymät niin ylös vuorille kuin alas kylään olivat huimat. Siellä jos missä mieli oli levossa.



Seuraavana päivänä puolestaan vaelsimme ylöspäin. Alaspäin käveleminen jyrkkiä rinteitä pitkin oli väsyttänyt jo jalkoja ja antanut uudenlaista rasitusta. Ekaa kertaa pitkään aikaan mun penikat olivat kipeänä. Oli jotenkin kiva kävellä välillä ylöspäin, vaikka tolkuttoman raskasta se olikin! Kartasta reitti näytti lähes tasaiselta, mutta pian huomasimme, että se oli kaikkea muuta... serpentiinivaelluspolku kiemurteli Alppien rinnettä ylös, ja me hikoilimme ja ähisimme, mutta vakaasti talsimme ylöspäin. Oli se mahtavaa! Kivaa ja hulluakin. Garminin mukaan sinä päivänä vaellusta tuli pelkästään korkeussuunnassa yli 1100 metriä! Jokainen voi miettiä, millä korkeuskulmalla se vajaa 7 kilsan matka taittui. Kyllä hymyilytti, kun pääsimme määränpäähämme! Aika sissejä oltiin, eikä missään vaiheessa edes epätoivo hiipinyt! 


Reitit oli hyvin merkitty tuolla Itävallassa, joten eksymään ei päässyt. Polut olivat myöskin hyvässä kunnossa. Vaeltamisessa ei ollut mitään valittamista. Se oli kyllä rentouttavaa, ja kyllähän nuo jylhät maisemat palkitsivat. Kipuaminen oli upeaa! Yhtenä päivänä pidettiin välipäivää vaeltamisesta, ja ihailtiin Zell am Seen maisemista kiertämällä 12 kilsan reitti Zeller-järven ympäri. Siinä vai vähän uudenlaista perspektiiviä maisemiin ja paikkaan. Juokseminen tuntui aika raskaalta vaelluspäivien välissä. Meidän oli myös tarkoitus vuokrata maastopyörät yhtenä päivänä, mutta ne olivat valitettavasti loppu kaikista vuokraamoista. Olisi ollut mukavaa kokeilla kunnon maastopyörää noissa maisemissa. Mutta onneksi jalat kuljetti, kun pyöriä ei ollut saatavilla.

Kävelyn ohessa katsoimme myös aivan nähtävyyksiäkin. Kävimme isolla rotkolla, vuokrasimme päiväksi auton ja ajelimme Alppien väleissä ja välillä päälläkin sekä kävimme maailman viidenneksi suurimmilla putouksilla, Krimmlin putouksilla. Nähtävää riitti, eikä aika riittänyt kaikkeen, mihin oli tarkoitus. Muun muassa Saksan puolella ollut Kotkanpesä jäi näkemättä. Salzburg oli myös upea kaupunki, jonne olisi mukava palata joskus myöhemmin. Kaiken kaikkiaan reissu oli todellinen napakymppi!




Oletteko te käyneet Alpeilla reissaamassa? Onko patikointi lähellä sydäntä? Voisitteko kuvitella vastaavanlaista lomaa itsellenne? Kertokaa muita kauniita paikkoja, joissa voisi kävellä ja ihmetellä upeaa luontoa!

12 kommenttia:

  1. Oihh ihania kuvia ja tunnelmia! Kuulostaa just sellaiselta reissulta, mistä itsekkin tykkäisin (paitsi ehkä se 1100 m nousu.. :D). Erityisen ihanalta kuulosti lampipulahdus ja nuo suuret putoukset. Mä ole vesiputousfani ja siksi voisinkin mennä Islantiin vaikka joka kesä :) Olen käynyt joskus kauan sitten patikoimassa Sveitsin Alpeilla, missä sveitsiläisen vaihtarikaverin perheellä oli pieni alppimaja. Sinne pääsemiseksi piti tehdä tosi paljon hommaa (=kiipeämistä), mm. ylittää lehmille tarkoitettuja sähköaitoja harppaamalla. Muistan vieläkin miten kauhealta se sähköisku tuntui reisissä :D Mutta tuo retki on edelleen yksi elämäni hienoimpia, Mukava fiilistellä niitä muistoja tämän sun kivan reissukertomuksen myötä! Ps. Ens viikolla sit jo yhteistreenit?! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kyllähän se tonnin nousukin ihan mukava oli, kun rauhaksiin meni ja maisemat palkitsivat. Pilvien alta tuli esiin jylhiä vuoria, jotka ympäröi meidät. Se oli huikeeta. Kuinka pieni yksi ihminen voikaan olla. ;) Sun Sveitsin vaellus kuulostaa mahtavalta, ei ihmekään, että on jäänyt noin hyvin mieleen! Mutta sähköaitojen ylityksiä, huhhuh... :D Joo, yhteistreenit ;)

      Poista
  2. Ihan huikeeeeeet maisemat ja todellakin olisin niiiiin fiiliksissä tuollaisesta lomasta. Ihan mahtavaa!!!

    Kuulostaa kyllä niin ihanalta ja rentouttavalta, ja hyvää reeniä sulle sun seuraavaan kisaan! ;) Mukavaa arjen aloitusta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, noi maisemat oli jotain niin parasta. Tykkäsin kyl ihan täysillä :) Kyllä tuollaisesta lomasta saa virtaa tulevaan ja tähän arkeenpaluuseen.. ja kiitos, treenikauden tärkeimmät viikot meneillään, Koli lähenee, iiks! :)

      Poista
  3. Mielettömiä kuvia ja kuulostaa tosi onnistuneelta reissulta, vau :) olen itse käynyt joskus yli kymmenen vuotta sitten perheen kanssa just tuolla suunnilla, ja silloin tehtiin jotain "myös lapsille sopivia retkiä" vaeltaen. eli siis aika paljolti lyhyempiä ja kevyempiä kuin teidän :) mutta hienoa sekin oli ja joskus voisi kyllä kokeilla uudestaan! tsemppiä ja hyvää fiilistä arkeenpaluuseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, reissu oli kyllä onnistunut, niin meidän näköinen :) Oi, mahtavaa että oot lapsenakin päässyt patikoimaan! Tuollakin näkyi jonkun verran lapsia. Kannattaa joskus kokeilla näitä päivävaelluksia tuolla keski-Euroopassa, ne on kyllä palkitsevia! :)

      Poista
  4. Olin ekan kerran Itävallassa patikoimassa kesällä 2010 ja jäin heti koukkuun! Sen jälkeen olen käynyt joka kesä alpeilla patikoimassa monta viikkoa paitsi tänä kesänä olin vain Sveitsissä rastiviikolla. Ihan paras tapa viettää lomaa!

    Oon lueskellut sun blogia jo pidempään, vaikkei olekaan tullut kommentoitua. Tykkään monista samoista asioista, maratoneja takana neljä ja hyvä ruoka myös lähellä sydäntä, minkä ulkomuodosta voi havaitakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vautsi, kuulostaa mahtavalta!! Wäää, rastiviikot Alpeilla, kuulostaa aika extremeltä? :) Huh!

      Kiva ihanaa kun kommentoit! Kuulostaa kyllä että aika samoista asioista pidetään :) Täytyypi tulla kurkkamaan, mitä sun blogista löytyy!

      Poista
  5. Tosi kauniita maisemakuvia, voin kuvitella miten hienoo on ollut. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Oli kyllä huippua! Voin suositella!

      Poista
  6. Oi että, onpa ihanan kuuloinen reissu! Mä en oikein perusta mistään rantalomista, mutta patikoinnista tykkään! Täytyy pitää Itävalta ja Alpit mielessä, kun seuraavaksi mietin lomakohdetta. :)

    Mukavaa arjen aloitusta sinne! Mä lomailen vielä yhden viikon ja sitten on sama edessä täälläkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti voin suositella Itävaltaa lomakohteeksi! Sieltä löytyy vaikka mitä - Alppeja, nähtävyyksiä, kaupunkeja yms. :) Mullekaan puhdas rantaloma ei oikein sovi...

      Kiitos :) Kivaa loppulomaa sullekin!

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)