perjantai 4. heinäkuuta 2014

Jos olisin laihempi...

Mä en ole mikään timmimimmi, kuten olen varmasti blogissani maininnut. Ulospäin ei välttämättä näy, että olisin juossut kolme maratonia tai että harrastan kohtuullisen paljon liikuntaa. En ole laiha juoksijanainen enkä milläänlailla lihaksikaskaan. No, miten voisin ollakaan, kun en salilla juuri viihdy. Ennemminkin näytän joltain sohvaperunalta, kuin liikunnalliselta ihmiseltä. Mietin tässä yksi päivä, mitä kaikkea saavuttaisin, jos olisin laihempi...



  • Saattaisin juosta nopeammin, eli omat enkat voisivat mennä helpommin uusiksi, jos elopainoa olisi vähemmän.
  • Voisin käyttää löysiä shortseja juostessa. Nyt en oikein voi, koska reidet hankaavat muuten toisiinsa kiinni. Et ymmärrä tätä, jos sulla ei ole paksuja reisiä!!
  • Voisin ottaa selfieitä niin, että nostaisin paitaa ylös ja esittelisin kroppaani muille, ja laittaisin vaikka sellaisia kuvia tänne blogiini. No, toisaalta, tämä ei kyllä olisi yhtään mua, joten...
  • Söisin varmasti vähemmän tullakseni kylläiseksi. Nykyään syön melkein kuin mies!

...enempää saavutuksia ei tule edes mieleeni. Ja oikeasti hei, nuo kaikki on sellaisia asioita, jotka ei ole mulle tärkeitä. Kyllä mulle kaikki asiat kelpaisivat, mutta loppujen lopuksi ulkonäköasiat ovat yhdentekeviä mulle. Mä rakastan niin paljon syömistä, että en missään nimessä halua laihduttaa. Mä olen onnellinen ja tyytyväinen näin! Mulla on terve kroppa, jolla voin tehdä asioita, joista nautin.


Mä tahdon kertoa, ettei herkuttelu, karkkien syönti tai viinipullon jakaminen toisen ihmisen kanssa ole aina repsahdusta. Se kaikki voi olla suunniteltua ja oikeasti asia, josta myös nauttii elämässä. Ei tarvitse siis kokea huonoa omatuntoa siitä, että herkuttelee. Tärkeintä on, että nämä elämän eri osa-alueet, liikunta ja syöminen, ovat sulassa tasapainossa, eikä kumpikaan hallitse sitä.

Muista sinäkin olla murehtimatta liikaa kropan epäkohtia, vaan mieti, mitä kaikkea positiivista sillä voit saavuttaa! Herkullisia ja liikunnallisia kesäpäiviä kaikille!

23 kommenttia:

  1. Terveitä ajatuksia, joihin liikuntablogeissa ei juuri törmää. Ulkonäköpaineita kokee liian moni liikkuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos kommentista! Yritän jakaa hyvänolon ilosanomaa, en hyvännäköisyyden ;)

      Poista
  2. Totta joka sana, Terve sielu terveessä ruumiissa niinhän sanotaan.Ainakin itsellä mennään normaalielämän ehdoilla enkä halua päätyä sille tielle että joka suupala täytyy miettiä ja ansaita. Mutta ei se toisaalta ole minulta pois, kun joku on kurinalainen, määrätietoinen ja timmissä kunnossa. Kunnia heille siitä, mutta rennommallakin otteella pärjää.
    Olen miettinyt, että maailmalla näkyy kaikenkokoista juoksijaa ja urheilijaa.Suomessa aina toitotetaan ettei saa liikaa lihasmassaa / läskiä ja netti on pullollaan tietoa siitä kuinka paljon kovempaa menisit jos olet niin ja niin paljon kevyempi. Onkohan se ana niin suoraviivaista?
    Kiva ja inspiroiva blogi sinulla.
    HT
    HT

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, eihän se ole muilta pois, että joku muu haluaa ansaita jokaisen suupalan jotenkin ja tarkkailee syömisiä ja punnitsee ruokaa. Mutta mä tahdoin nimenomaan nostaa sen toisen puolenkin esiin blogissani, jotta muistetaan, että on ihan tervettä ja normaalia elää vähän "löysemmin". :)

      Ja totta, ei asiat varmasti ole aina niin suoraviivaista. Ja on kyllä ilo, että juoksutapahtumissa käy jos jonkunnäköistä ja -kokoista tyyppiä! Juoksu on laji meille kaikille :)

      Kiitos paljon, tervetuloa lukemaan :)

      Poista
  3. Hyvä Hanna! Juuri näin! :) Täytyy kyllä sanoa, että mä en ihan heti osaisi kuvitella mitään vatsalihaskuvia tänne sun blogiin. ;) Mutta toki jos sellaisia haluaa ottaa, niin kyllä mä totun! :D

    Ai että, mä niin inhoan sanaa "repsahdus"! :D Ainakin, jos se liitetään ruokaan. Eikö sitä karkin syömistä voi kutsua ihan vaan karkin syömiseksi eikä repsahdukseksi?! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaha, mä en ite ehkä tottuis, jos mun blogissani vilahtais liikaa posetuskuvia ;) Mut onneks ei näillä "vatsalihaksilla" (onnesielläjossainpiilossa!) :D

      Jeps. Repsahdus! Kamalaa! Söin kaksi karkkia, olen pahasti repsahtanut! Sitä repsahdusta ei saa enää ikinä tapahtua! Jokainen suupala pitää olla ansaittu :P

      Poista
  4. Voi sinä ihana KAUNIS, älyttömän kovakuntoinen likka!! Mä jo vähän säikähdin otsikosta, että mitähän tulossa. Mutta voi mimmi!! Mä niin arvostan sun tervehenkisyyttä, ja niin moni saa ottaa susta mallia.

    Kyllä jäis moni tyttö viivalle, jos edes yrittäisi kaikkeen samaan mihin sä oot pystynyt ja mihin oot menossa! Kyllä saat niiiiiin mun arvostuksen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja syömisestä.. On todella vapauttavaa olla sellaisten ihmisten seurassa, kenellä on tasapainoinen suhtautuminen ruokaan.. ja jotka syövät runsaasti hyvällä omalla tunnolla. <3

      Poista
    2. Heh, tahoin vähän provoisoivamman otsikon tällä kertaa, hehe! Mutta kiitos Satu, ihana kaunis ja vahva nainen <3 Miten osaatkaan aina valita niin oikeat sanat! *tippalinssissä*

      Jeps, olen samaa mieltä! Onneksi lähelläni on ihmisiä, joilla on rento suhtautuminen ruokaan! On se kuitenkin yksi hyvin tärkeä osa hyvinvointia!

      Poista
  5. Mä itseasiassa tiistaina saunassa mietin, miten paljon helpompaa sun haukkarilla ois uida! Oon joskus aiemminkin maininnut sun yläkropan vahvuudesta! Jos on normaali painoinen, kovassa kunnossa ja halua treenata paljon PITÄÄ syödä koko rahan edestä! Meistä kaikista ei saa missejä tekemälläkään, joten parempi toteuttaa itseään ihan muilla keinoin! Avaimet onneen on aivan muualla, kuin vaa'assa. Sieltä löytyy vaan ikävä "pari kiloa vielä"-kierre! Toki joskus ihmisen on pakko pudottaa painoaan ihan terveyssyistä, mutta täällä blogissa, noilla treenimäärillä ja TULOKSILLA ollaan hyvin kaukana siitä! Mä ainakin juoksen mielummin lenkkini hyvinvoivan jaksavan ystäväni kanssa, joka mun mielestä on täyttärautaa ja todellakin timmi ♡.

    -tiina
    Ps. Karkkihan on ihan parasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Tiina, ystäväiseni. <3 Kiitos ihanista sanoista, arvostan paljon! Toi on niin totta, ei kaikkia ole luotu misseiksi, eikä onneksi tarvitsekaan. Onneksi omat ystäväni arvostavat mussa ihan muita asioita, kuten mäkin arvostan korkeammalle kaikki muut puolet heissä (vaikka toki mun ystävät on kaikki niin kauniita, vahvoja naisia!). :) On vaan niin paljon vapauttavampaa, kun ei käy vaa'alla jatkuvasti, varsinkin jos elämä on tasapainossa ja tietää olevansa terve ja normaalipainoinen!

      Ja voi kiitos, mäkin juoksen mieluiten hyvinvoivana ja hyvinvoivan ystävän kanssa! Ja psst, hih, mikä haba? ;)

      Ps. Karkki ON parasta!

      Poista
  6. Ihana Hanna! Vitsi et kannatti avata hetkeks netti ja kurkata kännykällä sun blogiin :) Sä jos joku näytät kauniilta ja hyvinvoivalta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana Laura! :) Kiitos kaunis, ihanasti sanottu! <3

      Poista
  7. Olisin halunnut sanoa kaikki samat asiat kuin yllä jo sanottu <3 Tässä maailmassa on ihanaa törmätä ihmisiin, jotka ovat sinut itsensä kanssa ja rakentaneet omanarvontuntonsa jonkin muun kuin ulkoisten seikkojen varaan. Tiedän menneisyydestä miten raskasta on yrittää rakentaa itsetuntoa ulkoisten asioiden ja toisten hyväksynnän varaan. Meissä kun on niin paljon enemmän kuin vain se, mikä näkyy ulospäin ja se, jos mikä, on sanoinkuvaamattoman arvokasta. Kun ihminen jättää ulkonäköpaineet, alkaa elämä tuntua niin paljon täydemmältä ja värikkäämmältä, ja se myös näkyy ulospäin! Juuri kuten sinusta se näkyy, ihana, energinen, vahva, upea sportti-Hanna <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot niin oikeassa, Tiinuska! <3 Ei se ole minkään arvoista, kuinka kaunis on, vaan se, kuinka kauniilta näyttää muiden silmissä! Kauneus lähtee sisältä, ja sen näkee niin hyvin ulospäin, jos sisällä on kaikki kunnossa ja ihminen on tasapainossa itsensä kanssa. Kaikilla on sama oikeus olla ja nauttia elämästä, kiloista tai muista ulkonäköpaineista viis!

      Kiitos kauniista sanoistasi <3 Huomaan myös, että sä olet hyvin tasapainossa itsesi kanssa! On ilo että oot elämässäni jakamassa energiaa, hymyä ja hyvää mieltä! :)

      Poista
  8. Mun silmään näytät oikein sopivalta :)Mutta täällä kans yksi todellakin ei-timmi ja joka ei todellakaan näytä juoksijalta. Mutta oon nyt kuitenkin pienempi ku puol vuotta sitten ja kutakuinkin normaalipainoinen joten en anna sen haitata menoa. Ei mun tarvii mikään maailman nopein ollakaan! Mieluummin välillä myös herkuttelen. Tosi hyvä kirjoitus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kiitos :) Säkin olet oikein hyvässä kunnossa! Ei meidän kaikkien tarvitse olla rasvattomia juoksijoita, vaan tärkeintä on se, että oma kunto on hyvä ja mieli korkealla! :) Muistetaan nauttia niistä lenkeistä, jotka kroppamme antaa meidän tehdä, ja myös niistä karkeista ja muista herkuista ;)

      Poista
  9. Mä kans inhoon sanaa repsahdus :D! Siis oikeesti! En ymmärrä sitäkään yhtään ku juhlapyhien jälkeen on ihmisillä muka niin ällö ja turvonnut olo. Itse olen vaan onnellisen tyytyväinen ;)

    Mä opin HHM:stä etten mäkään voi käyttää pitkillä matkoilla shortseja juostessa! Alko nimittäin vikoilla kilometreillä kirvelemään sisäreisistä ja nehän oli sitten hankautuneet naarmuille :'D

    Kauhea laihdutus ja lihaksikkuus buumi aiheuttaa aivan hirveästi ulkonäköpaineita ja ihanaa on, että sinä tuot sen esiin ettei ole pakko laihduttaa tai kehittää kroppaansa :)!

    Hhaha, tuntuupa jotenkin tekopyhältä kirjottaa näin mun tavoitteellisen salitreenaamisen ja posetuskuvien takia, mutta no mä treenaan tosissani mutten yltiövakavasti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, oon ihan samaa mieltä! Mä nautin ainakin mennä juhliin, kun saa syödä herkkuja! Okei, voi olla, että herkutteluviikonlopun jälkeen tekee mieli jotain kevyttä ruokaa, mutta se on lähinnä kropan pyyntö, ei mun päänsisäinen ajatus, että äkkiä joku Detox-kuuri nyt kun tuli syötyä niin epäterveellisesti xD

      Heh, okein, "kiva", etten ole tuon shortsi-ongelman kanssa yksin! Ja näköjään timmitkin voi kokea sen saman... sulla on Pia niin urhelulliset reidet, ei mitkään tikut ;)!

      Kiitos Pia, on ihanaa välillä tuoda esille niitä muita liikunnallisia asioita, kuin ulkonäköajattelutavat! Liikunnassa on paljon muutakin, josta voi iloita! <3 Ja sä oot kyllä terveimmästä päästä siellä salibloggaajien päässä, kun osaat nauttia myös ruuasta, vaikka treenatkin tavoitteellisesti! Pidä sama ;)

      Poista
  10. hyvä teksti ja täyttä asiaa :) samaistuin! (myös kohtaan "reidet hankaavat toisiaan". kaikki muu on mulle ihan sama, mutta tämä oikeasti häiritsee :D myös jopa jos pitkään kävelee esim hameessa helteellä. hyh :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Voi, en olekaan ainoa, joka kärsii tästä reisiongelmasta! Huh. Tosin, ei se kiva asia ole... mua ehkä eniten häirinnyt juuri lenkkeillessä. Mekon kanssa en oo vielä niin pahasti tähän törmännyt... ehkä en oo hikoillut "riittävästi" ;)

      Poista
  11. Huikea postaus! Mun blogista muuten löytyy kuva paksu(mpi)reitisellekin sopivista löysistä juoksuhousuista :) Tiedän niin tuon tunteen, kun reidet hankaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, on jäänyt vastaamatta tähän! Kiitos :) Ja täytyy läydä tutustumassa sun juoksuhousuihin! Onko suoraa linkkiä?

      Poista

Kommentoi on bloggaamisen suola. Arvostan jättämääsi kommenttia suuresti :)